Tennis.fi

Jaa:

Cinia Maajoukkueiden Kunniagalleria: Piia Suomalainen

11.12.2018  |  09:25  |  Artikkeli, Seurat, Yhteistyökumppanuudet

Cinia Maajoukkueiden Kunniagalleria on kunnianosoitus Suomea useasti edustaneille pelaajille ja kapteeneille. Heinäkuussa julkaistuun joukkoon nimettiin 15 miespelaajaa, 10 naispelaajaa ja 2 kapteenia. Lue lisää kunniagallerian julkaisusta täältä ja tutustu kunniagalleriaan nimettyihin täältä.

Julkaisemme aiheeseen liittyviä artikkeleita. Lokakuussa esittelyssä oli Timo Nieminen ja marraskuussa Petra Thorén. Nyt vuorossa on Piia Suomalainen, joka on erittäin tuttu näky Suomen maajoukkueesta lähes koko 2000-luvun ajan.

”Oma unelma oli päästä pelaamaan maajoukkueessa”

Piia Suomalainen, jonka pelaajaura jatkuu edelleen, aloitti maajoukkuepelinsä vuonna 2002 ja viimeksi tänä vuonna hän puki sinivalkoisen edustusasun yllensä. Suomalaisen maailmanlistan sijoitus on parhaimmillaan ollut vuonna 2011, kun hänen nimi löytyi listan sijalta 356. Maajoukkueotteluita Suomalaisen vyöllä on hulppeat 70. Mistä kokeneen pelaajan Fed Cup -ottelut saivat alkunsa?

– Vuosi oli muistaakseni 2002 ja pelasimme Etelä-Afrikassa. Muistan kapteenimme Kirsin (Lampinen) soittaneen minulle kertoakseen, että valmistaudu kuumiin olosuhteisiin. Minä sitten treenasin ennakkoon kaksi paitaa päällekkäin Suomessa – maajoukkue-edustaminen oli kunnia-asia ja halusin olla valmiina, Suomalainen muistelee.

Suomalainen muistelee myös ensimmäistä edustustaan ja uutta tilannetta niin sanotusti isommissa ympyröissä. Tähän liittyen hänellä on hauska tarina kerrottavanaan:

– Muistan nelinpeliä pelatessamme miettineeni, että kuinka tuo linjatuomari näkee rajan jos seison normaalilla paikallani verkolla. Asemoidun sitten niin, että tuomari varmasti näkee rajan. En tiedä olenko tätä aiemmin kenellekään kertonut, naureskeli Suomalainen.

Piia Suomalainen

Suomalainen muistelee myös vuotta 2006, kun Suomi pelasi I-ryhmässä. Tuolloin samassa ryhmässä pelasivat muun muassa Daniela Hantuchova ja Ana Ivanovic.

– Se oli sellainen vau-hetki. Samassa paikassa oli kovia pelaajia, TV:sta tuttuja ja minä olin siellä pelaamassa heidän kanssaan – se antoi lisäbuustia tekemiseen.

Parhaimpina maajoukkueotteluinaan Suomalainen nostaa esiin vuoden 2010 ottelut Armeniassa.

– Pelillisesti parhaimpina otteluina muistelen Georgiaa ja Luxembourgia vastaan pelattuja otteluita vuonna 2010. Erityisesti voittoni Luxembourgin Anne Kremeristä (6-3, 6-4, Kremer oli parhaimmillaan maailmanlistan 18. vuonna 2002) oli hyvä. Edelleen oli kunnia edustaa Suomea ja tunne oli hieno, kun pystyi todistamaan arvonsa voittojen kautta.

Suomalaisen maajoukkueura on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti tähän päivään saakka, ainoastaan vuosina 2004 ja 2008 ei hän ole edustanut Suomea aikuisten tasolla maajoukkueessa. Maajoukkueessa pelaamisen Suomalainen kertoo olleen hänen unelmansa jo pienestä pitäen.

– Oma unelma oli päästä pelaamaan maajoukkueessa – sitä se oli aina pienestä pitäen. Maajoukkueessa pelaaminen on minulle tosi iso juttu ja valtava kunnia! Se on hyvä tunne, kun pääsee pelaamaan parhaiden kanssa.

Uran parhaat muistot

2000-luvun alussa alkaneella ammattilaisuralla on Suomalainen onnistunut voittamaan viidesti niin kaksin- kuin nelinpelin mestaruuden. Ensimmäistä kaksinpelin turnausvoittoaan Suomalainen sai jahdata hetken.

– Ensimmäinen mestaruuteni tuli vuonna 2010 Filippiineillä. Se oli hieno ja tärkeä hetki. Ennen kyseistä finaalia olin hävinnyt kahdeksan loppuottelua ja olin myös paria viikkoa aiemmin hävinnyt finaalivastustajalleni (thaimaalainen Luksika Kumkhum). Onnistuin sitten kuitenkin voittamaan hänet ja sain ensimmäisen ammattilaisvoittoni, Suomalainen kertoo.

Piia Suomalainen vuonna 2010, kuva: Smash ry

Tähän astisiksi uran parhaimmiksi muistoiksi Suomalainen sanoo kaikki turnausvoitot, varsinkin yllä mainitun ensimmäisen kaksinpelimestaruuden. Lisäksi hän muistelee lämmöllä Suomessa tulleita turnausvoittoja Tampereella ja Savitaipaleella. Suomalainen mainitsee myös vuoden 2011 ja 2016 kaksinpelimestaruudet Tampereella erityisiksi.

– 2011 mestaruus oli ensimmäinen kaksinpelivoittoni Suomessa. Yleisöä oli paljon ja oli siistiä voittaa kotiyleisön edessä. 2016 pelasimme Emman (Laine) kanssa tiukan loppuottelun, jonka onnistuin kääntämään itselleni ensimmäisen erän hirveän ”kipsin” jälkeen erin 0-6, 6-2, 6-3.

Emma Laine ja Piia Suomalainen vuoden 2016 Tampereen ITF-turnauksen finalistit, kuva: Aamulehti

Turnausvoittojen lisäksi Suomalainen mainitsee yhtenä yksittäisenä onnistumisena, jota ei hirveän moni tiedä, vuoden 2011 voiton Madison Keysistä. Tuolloin yhdysvaltalainen Keys oli aloittanut nousunsa kohti nykyisiä saavutuksiaan – Keys on tällä hetkellä maailmanlistan 17. ja parhaimmillaan ollut toissa vuonna seitsemäntenä.

”Uskaltakaa panostaa pidempään”

Kokenut Suomalainen, yksi suomalaisen naistenniksen 2000-luvun keulahahmoista, nostaa esille tai oikeastaan kannustaa haastattelun lopuksi suomalaisia tyttöpelaajia lajin pariin ja yrittämään rohkeasti polkua kohti ammattilaisuutta.

– Toivoisin lisää tyttöpelaajia mukaan ja uskaltakaa panostaa pidempään! Kehitys ei välttämättä tule 16-vuotiaana, vaan pitää jaksaa yrittää. Kokemuksen ja opin kautta on mahdollisuus päästä omiin tavoitteisiin, päätti Suomalainen.

CINIA MAAJOUKKUEIDEN KUNNIAGALLERIA

Seuraava uutinen: Orpanan harvinaiset tilanteet… >