Tennisbuumi ja tenniskulttuuri – ”Potentiaalia on olemassa”

7.9.2022  |  15:30  |  Artikkeli, Raportit

Viime maaliskuussa oli historiallinen mahdollisuus. Nyt miesten maajoukkue, Porsche Davis Cup Team Finland, haluaa takaisin samaan pisteeseen.

Maajoukkue kohtaa Uuden-Seelannin Espoo Metro Areenalla 16.-17.9. Ottelun panoksena on paikka Davis Cup Qualifiers -tasolla, eli voitolla Suomi pääsisi uudestaan tavoittelemaan paikkaa maailman parhaiden maiden Davis Cup Finals -lopputurnaukseen alkuvuonna 2023.

LIPUNMYYNTI
LUE LISÄÄ TAPAHTUMASTA

Tenniksen nousukausi luo mahdollisuuksia – ”Jo ennen korona-aikaa alkoi tennisbuumi, joka on vain vahvistunut”

Niin sanotut isot ottelut ovat usein mieleenpainuvia niiden tärkeyden ja ennen kokemattomuuden johdosta. Isot ottelut voivat myös kääntää lajin suuntaa. Ensimmäinen kerta on aina ensimmäinen kerta.

Miesten maajoukkue on neljästi päässyt yrittämään pääsyä maailman parhaiden maiden lopputurnaukseen: 2022 (2-3 vs. Belgia), 2002 (1-4 vs. Hollanti), 1999 (2-3 vs. Italia) ja 1990 (0-5 vs. Ruotsi). Maajoukkueiden paras saavutus on naisten puolivälieräpaikka, eli kahdeksan parhaan maan joukossa, vuonna 1993.

Kapteeni Jarkko Nieminen on tyytyväinen suomalaisen tenniksen tämän hetkiseen nousukauteen. Miesten joukkueen kapteeni on luotsannut joukkojaan 2018 vuoden II-ryhmästä aina sinne MM-tason porteille asti.

Nieminen näkee positiivisia signaaleja myös laajemmin huippu-urheilun takaa.

– Jo ennen korona-aikaa alkoi tennisbuumi, joka on vain vahvistunut. Ihmiset löytävät lajimme pariin iästä, sukupuolesta ja tasosta riippumatta. Tennis ei kuulu niiden perinteikkäimpien suomalaisten lajien joukkoon, mutta toivottavasti kasvumme kautta otamme vahvempaa jalansijaa myös tässäkin mielessä.

Tennisliiton yli 150 jäsenseuraa pitävät huolen tenniksen elinvoimaisuudesta. Elinvoimainen seura- ja harrastustoiminta on kaiken toiminnan lähtökohta. Tenniksen suosio jatkaa kasvuaan: tällä hetkellä jäsenseuroissa on jäseniä 26 445, mikä on 4 % enemmän kuin edellisenä vuotena – harrastajia on noin 130 000 ja lajistamme kiinnostuneita on lähes miljoona. Kasvun uralla on oltu vuodesta 2015 lähtien ja erityisesti kuluneet neljä vuotta ovat olleet vahvaa kasvua (+ 18 %).

Nieminen näkee tenniksen hakevan tietyllä tapaa identiteettiään tällä hetkellä. Hän kokee asian olevan tervetullut ja positiivinen.

– Meillä tapahtuu paljon asioita eri tasoilla ja ympäri Suomea. Mahdollisuuksia kuluttaa tennistä on monenlaisia, lähtien seuratoiminnasta aina maaotteluihin. Potentiaalia on olemassa.

Suomessa ovat isot joukkuelajit jalkapallo, jääkiekko ja koripallo onnistuneet luomaan syvempiä merkityksiä.

– Susijengi, Huuhkajat, Helmarit ja Leijonat saavat aikaan kylmiä väreitä ja hienoja fiiliksiä. Näkisin suomalaisen urheilukulttuurin kehittyneen ja kehittyvän edelleen. Kannustusta ja seuraamista on yli lajirajojen.

– Unelmani on nähdä Suomi tenniksen MM-lopputurnauksissa hakemassa menestystä.

Tenniksen moniuloitteisuus – Nieminen näkee tenniskulttuurin määriytyvän kolmen teeman ympärille: 1) huippu-urheilu, 2) tennis on peli, ja 3) yhteisöllisyys

Suomalainen tenniskansa. Millaista se on? Jokaisella tennistä pelaavalla on varmasti omat kokemuksensa aiheesta.

Tällä hetkellä tennis kasvaa erityisesti kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Useassa paikassa on positiivisena haasteena kenttäpula. Lajia harrastetaan läpi elämän; nuorimmat pelaajat ovat 2-3 -vuotiaita ja vanhimmat kilpailevat vielä yli 90-vuotiaissa. Tennis tavoittaa siis perheitä ja yksi eniten kasvavimmista kohderyhmistä on 30-45 -vuotiaat naiset.

Tenniksen brändi on myös moniuloitteinen, mikä tarjoaa monia mahdollisuuksia: perinteinen & moderni, paikallinen & kansainvälinen, lifestyle & business, harrastaminen & ammattilaisuus ja nuoret & vanhat.

Kapteeni Nieminen tunnistaa myös tenniksen moniuloitteisuuden, joka on nähtävillä halleissa ja katsomoissa.

Mutta mihin suuntaan tennis on mahdollisesti menossa? Nieminen listaa kolme asiaa, jotka hän näkee määrittelevän tenniskulttuurin suuntaa: 1) huippu-urheilu, 2) tennis on peli, ja 3) yhteisöllisyys.

Huippu-urheilun näkökulmasta Emil Ruusuvuoren ja Harri Heliövaaran sekä Anastasia Kulikovan otteet Grand Slam -tasolla ja pääkiertueilla ovat herättäneet innostusta ja kiinnostusta.

– Toivottavasti saamme lisää huippu-urheilun nostetta. Sen eteen tehdään myös jatkuvasti töitä seura- ja liittotasolla. Yksi pohdittava asia on suomalaisen huippu-urheilun tuloskeskeisyys. Toivon, että lajina osaamme innostaa ja tuoda esille huippu-urheilua laajemminkin; ei pelkkiä tuloksia. Tunteet ja tarinat sitouttavat ihmisiä mukaan toimintaan.

Entisenä huippu-urheilijana Nieminen puhuu painokkaasti ja positiivisesti pelaamisesta ja kilpailemisesta. Tämä on myös lajin vahvuus.

– Tennis on peli. Joku voittaa. Joku häviää. Kun löydetään lajimme pariin, niin kilpailullisuus ja pelaaminen ovat keskiössä. Tenniksen oppii vain pelaamalla. Tämä kilpailullinen kulttuuri ei ole itsestään selvyys.

Kolmantena asiana on yhteisöllisyys. Nieminen kertailee lämmöllä omia kokemuksiaan Maskusta ja Turusta sekä maaottelukokemuksia vuosien varrelta. Tälläkin hetkellä Nieminen nauttii viikoittaisista kohtaamisistaan ihmisten kanssa tennishalleilla.

– Seurayhteisömme on hieno ja tarjonta on kattavaa. Toivon ja näen tässä myös suuria mahdollisuuksia seurojen ja hallien osalta; toivottavasti pelipaikoistamme muodostuisi entistä yhteisöllisimpiä paikkoja. Se olisi enemmän kuin nopea visiitti pelaamassa. Hallille voisi mennä ilman mailaa nauttimaan illasta ja kohtaamaan ihmisiä. Esimerkiksi Saksassa klubi on vaihtoehto mennä kahville, oluelle tai pizzalle.

Seuraava kasvun paikka lajikulttuurille on maaottelu Espoo Metro Areenalla 16.-17.9.

Jaa:

Seuraava uutinen: Viikkokatsaus 36/2022 – →