Tiedätkö miten toimia näissä pelitilanteissa?

9.7.2022  |  14:53  |  Artikkeli

Tiedätkö kuinka toimia näissä tenniksen eriskummallisissa pelitilanteissa? Käy läpi tuomari Erkki Viitasaaren johdolla kasattu listaus.

Viereiseltä kentältä vierii pallo pisteen ollessa käynnissä

Piste keskeytetään heti kun jompi kumpi pelaajista huomaa pallon. Piste pelataan kokonaisuudessaan uudelleen (lähtee 1. syötöstä). Huomioitavaa on, että piste on käynnissä niin kauan kuin pallo on pelissä. Jos kuitenkin pelaaja lyö selkeän läpilyönnin, mutta pallo ei vielä ole osunut esim. takaseinään tai pompannut toisen kerran kun viereiseltä kentältä vierii pallo, pistettä ei pelata uudestaan. Mikäli vierasta palloa ei olla huomattu pisteen aikana, pistettä ei pelata uudestaan.

Pelaaja tekee virheen 1. syötöllään, minkä jälkeen kentälle vierii viereiseltä kentältä pallo ja se käydään palauttamassa toisen kentän pelaajille

Piste käynnistyy siitä hetkestä kun syöttäjä aloittaa syöttöliikkeen. Joka kerta kun piste pelataan syystä tai toisesta uudelleen, se alkaa syöttäjän 1. syötöstä. Mikäli syöttäjä on aloittanut 2. syöttönsä liikkeen kun vieras pallo vierii kentälle, pelataan piste uudelleen ja syöttäjä saa 1. syötön. Mikäli syöttäjä ei vieraan pallon vieriessä kentälle ole suorittamassa syöttöliikettä (vaan esim. käy hakemassa äsken syöttämänsä pallon pois verkon läheltä), peli jatkuu 2. syötöllä sillä piste ei ole sillä hetkellä ollut käynnissä.

Pelaajan taskusta tippuu kesken pisteen pallo tai muu esine tai pelaajan päästä tippuu päähine

Piste keskeytetään heti kun pelaajalta tippuu jokin esine kentälle. Pelaaja saa tästä varoituksen ja piste pelataan uudelleen. Jos samalta pelaajalta tippuu myöhemmin pelissä jotakin kentälle kesken pisteen, hän häviää pisteen suoraan.

Syöttäjä ei syystä tai toisesta pääse syöttämään 2. syöttöä kun haluaisi

Mikäli 1. syötön jälkeen kuluu kohtuuttomasti aikaa syöttäjästä riippumattomasta syystä, voidaan hänen katsoa olevan oikeutettu uuteen 1. syöttöön. Tämä pätee esim. tilanteessa, jossa verkkonauha hajoaa 1. syötön voimasta ja se korjataan tai mikäli verkkotolppa kaatuu 1. syötön jälkeen ja se käydään laittamassa paikoilleen. Tämä pätee myös tilanteessa, jossa palauttajalla katkeaa jänne mailasta 1. syöttöä palauttaessa ja hän käy vaihtamassa mailan. Mikäli syöttäjän mailasta katkeaa jänne 1. syötössä ja hän käy hakemassa laukusta uuden mailan, peli jatkuu 2. syötöllä, koska tauko on johtunut hänen omasta aloitteestaan.

Syöttäjä astuu syöttöliikkeen alettua jalalla takarajalle, mutta ottaa pallon kiinni kädellä tai mailalla

Kyseessä ei ole jalkavirhe, sillä jalkavirhe tuomitaan vasta silloin kun syöttäjä lyö palloa. Syöttöliikkeen voi keskeyttää ottamalla pallon kiinni kädellä, mailalla tai antamalla sen pompata.

Voiko palauttaja tuomiota syöttäjän jalkavirheen?

Palauttaja voi huomauttaa syöttäjälle mahdollisesta jalkavirheestä. Nelinpelissä vastaanottajan pari voi tuomita syöttäjän jalkavirheen, mutta hänen on ensiksi huomautettava syöttäjää asiasta. 

Nelinpelissä palauttajaparin verkkopelaaja tuomitsee syötön pitkäksi

Kumpi tahansa jäsen nelinpeliparista voi tuomita pallon ulos. Yleensä viivalla oleva pelaaja näkee pallon osumakohdan paremmin, joten on jopa suositeltavaa, että verkkopelaaja tuomitsee syöttöruudun takarajan lähelle tulevat pallot. Mikäli nelinpelipari on keskenään eri mieltä tuomiosta, tulee päätös tehdä vastustajien eduksi, eli pallo on sisällä.

Syöttäjä tuomitsee oman syöttönsä pitkäksi ja valmistautuu syöttämään 2. syöttöä

Oman kenttäpuoliskon tuomitsemisvelvollisuus pätee kaikissa tilanteissa, eikä syöttäjä näin ollen saa tuomita omaa syöttöään ulos. Kilpailumääräyksissä on seuraava kohta, joka ei tässä tilanteessa päde, sillä tuomitsemalla 1. syöttönsä ulos pelaaja saattaa hyötyä esimerkiksi siitä ettei tarvitse pelata pistettä loppuun vastustajan hyvästä palautuksesta: ”Jos pelaaja varmasti toteaa oman lyöntinsä olevan ulkona, hänen tulee tuomita se omaksi tappiokseen. Muuten – jalkavirheitä lukuun ottamatta – pelaaja saa puuttua vastustajan kenttäpuoliskon tuomioihin vain, jos vastustaja tätä pyytää.”

Massakentällä pelattaessa pelaaja tuomitsee pallon ulos, mutta ei löydä jälkeä

Pelaajan ei tarvitse näyttää jälkeä voidakseen tuomita pallon ulos. Reilun pelin hengessä on tosin käytäntönä se, että jälki näytetään tai todetaan, ettei osumasta jäänyt jälkeä, esimerkiksi pehmeän kentän vuoksi. Tiukan sääntötulkinnan mukaan vastustajan puolelle ei saa kävellä, mutta käytännössä tätä tehdään. Ennen toisen puolelle kävelemistä tulisi pyytää tähän vastustajan lupa. Paikalle voi tarvittaessa kutsua toimitsijan tulkitsemaan pallojälkeä.

Pelaajan mielestä pallo pomppaa kahdesti ennen kuin vastustaja osuu siihen ja hän tuomitsee itselleen pisteen

Tuomitsemisen perusperiaate on, että kumpikin pelaaja tuomitsee oman puolensa tapahtumat. Oman kenttäpuoliskon tuomitsemisvelvollisuus käsittää myös vanhat pallot, kaksoiskosketukset, verkkoon koskettamisen, pallon koskettamisen pelaajaan ym. Lyöjä ei siis voi tuomita oman lyöntinsä pompanneen kahdesti vastustajan puolella.

Pelaaja hakee vastustajan pysäytyslyönnin ja lyö sen onnistuneesti kenttään, mutta osuu samalla kengällään verkkoon

Pelaaja ei voi missään tilanteessa pallon ollessa pelissä koskettaa verkkoa. Tämä pätee myös välineisiin, kuten mailaan ja kenkiin. Poikkeuksena tilanne, jossa pelataan kaksinpeliä nelinpeliverkolla (käytännössä kaikki kentät Suomessa) ja pelaaja osuu verkkoon kaksinpelikepin ja verkkotolpan välisellä alueella. Tämä alue ei kaksinpelissä ole osa verkkoa (kaksinpelikeppi tosin on), joten tilanteessa ei tule rikettä.

Pallo on lentämässä selkeästi pitkäksi, mutta osuu pelaajan kenkään samalla kuin pelaaja väistää lyöntiä

Lyöjä voittaa pisteen, sillä pallo on pelissä niin kauan kunnes se on pompannut kentän rajojen ulkopuolella tai osunut esimerkiksi takaseinään. Kengät ovat osa pelaajan välineitä, joihin pallo ei saa osua ollessaan pelissä. Myös jopa vain hipaisu hiuksiin tai paitaan riittää siihen, että tilanteesta tuomitaan virhe.

Pallo osuu kesken pisteen lintuun ja tippuu kenttään

Piste pelataan uudelleen, sillä lintu ei ollut siinä kohtaa pisteen alkaessa.

Pelaaja lyö pallon ilmasta ennen kuin se on ylittänyt verkon, mutta ei ole osunut vartalollaan tai varusteillaan verkkoon tämän tehdessään

Lyönti ei ole sallittu, sillä palloon saa osua vasta silloin kun se on ylittänyt verkon vastustajan puolelta omalle puolelle. Poikkeuksena tapaus, jossa pallo on kierteen ja/tai tuulen ansiosta ylittänyt verkon ja pompun jälkeen lähtenyt takaisin lyöjän puolelle. Pelaaja voi tässä tapauksessa kurottaa verkon yli ja lyödä pallon, mutta hän ei saa osua vartalollaan tai varusteillaan verkkoon.

Pelaaja lyö lyöntinsä verkkotolpan ulkopuolelta vastustajan kenttään

Lyönti on sallittu, koska pallon ei ole sääntöjen mukaan pakko ylittää verkkoa.

Syöttö osuu kaksinpelissä nelinpelin verkkotolppaan ja kimpoaa siitä oikeaan syöttöruutuun

Syöttö on virheellinen, sillä kaksinpelissä verkko ja tolpat kaksinpelikeppien ulkopuolella eivät ole osa verkkoa, vaan kentän vakiovarusteita. 

Pallo osuu kattoon ja tippuu siitä kentän rajojen sisälle

Lyöjä on tehnyt virheen, koska katto on osa pysyvää esineistöä, johon pallo ei pisteen aikana saa osua ennen pomppua. 

Pallo lentää pisteen aikana kattopalkkien välistä osumatta yhteenkään niistä ja laskeutuu tämän jälkeen kentän rajojen sisälle

Lyönti on hyväksytty ja piste jatkuu normaalisti.

Pelaajan penkin yläpuolelle avattu aurinkovarjo kaatuu tuulessa kesken pisteen

Piste pitäisi pelata uudelleen aina kun kentän esineistö ja esineiden sijainti muuttuvat siitä mitä ne olivat pisteen alkaessa.

Pelaajan matkapuhelin, joka on penkillä, soi kesken pisteen

Vastustaja voi keskeyttää pisteen ja vaatia pisteen itselleen häirintään vedoten. Katsomossa tai viereisellä kentällä soivan puhelimen vuoksi peliä ei tule keskeyttää. Pistettä ei myöskään keskeytetä värisevän puhelimen vuoksi.

Pelaaja lyö toistuvasti mailalla kenttään kesken pisteen

Tilanne on vaikeasti tulkittava, sillä pelaaja voi huonossa tasapainossa ollessa hakea tukea kentästä mailallaan, esimerkiksi kulmasta poistuessaan. Vastustajan lyönnin ja siihen valmistautumisen aikana tätä ei kuitenkaan saisi häiritä. Tilanteesta voidaan tuomita rike mikäli teko on toistuva, varsinkin tilanteissa joissa mailan kopauttaminen tapahtuu vailla selkeätä syytä. Mikäli pelataan ilman tuomaria, täytyy tilanteesta kärsivän pelaajan pyytää kilpailunjohtaja paikalle arvioimaan teon tahallisuus.

Palauttaja hyppii ja heiluttaa käsiään voimakkaasti syöttäjän aloittaessa syöttöliikkeen

Palauttaja tai nelinpelissä myös palauttajan pari saavat tehdä normaaliksi liikkumiseksi tai valmistautumiseksi tulkittavia liikkeitä odottaessaan syöttöä. Selkeästi vastustajan häirintään tähtäävä liikkuminen tai ääntely on kuitenkin kiellettyä.

Pelaaja ääntelee voimakkaasti lyödessä palloa

Ääntely järkevissä määrin on sallittua. Mikäli ääntely on liioitellun äänekästä tai selkeästi tarkoituksella häiritsevää, voidaan tästä pelaajalle tuomita virhe. 

Pelaaja ääntelee vastustajan lyödessä

Vastustaja lyöntiin valmistautumista häiritsevät tahalliset äänet voidaan tulkita häirinnäksi ja tätä kautta virheeksi. Tahaton yksittäinen ääntely, esimerkiksi kaatumisen tai ampiaisen piston vuoksi, ei ole rike. 

Pelaaja tuomitsee pallon ulos, mutta useat ihmiset katsomossa väittävät pallon olleen selkeästi sisällä ja vastustaja vetoaa tähän

Katsojat eivät missään olosuhteissa saa puuttua pelin kulkuun, eikä pelaaja saa kysyä katsojien mielipidettä esimerkiksi tuomiosta. Mikäli tilanne toistuu useasti, voi paikalle kutsua kilpailunjohtajan. Hänellä on oikeus puuttua pelitapahtumiin ja muuttaa tuomioita.

Jaa:

Seuraava uutinen: Seurajoukkueiden Suomen mestaruuksista… →