Ensimmäisen urheiluseuran perustamisesta 150 vuotta

26.1.2006  |  12:20

Suomen ensimmäinen urheiluseura, Segelföreningen i Björneborg – BSF, perustettiin Porissa 26.1.1856.

Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) juhlistaa koko vuoden urheiluseuratoiminnan 150-vuotista historiaa. Juhlavuosi käynnistyy ensimmäisen urheiluseuran perustamispäivänä 26. tammikuuta.
Suomen ensimmäinen urheiluseura, Segelföreningen i Björneborg, joka perustettiin Porissa 26.1.1856  toimii edelleen aktiivisesti edistääkseen purjehdus- ja veneilyharrastusta, jäsentensä venetuntemusta sekä vesillä liikkumisen taitoja.
Edellytykset yhdistyksen perustamiselle ja toiminnalle Suomessa eivät 150 vuotta sitten olleet suotuisat. Venäläiset vallanpitäjät suhtautuivat sangen kielteisesti kaikenlaisiin yhdistäytymishankkeisiin, sillä niiden pelättiin ruokkivan itsenäistymispyrkimyksiä.
Porissa elettiin kovia aikoja, sillä vuoden 1852 suurpalo oli jättänyt suurimman osan kaupunkia hiiltyneiksi raunioiksi. Käynnissä ollut Krimin sota haittasi kaupungin jälleenrakentamista ja kaupunkilaisten elämää.
Purjehduksella ja laivanvarustuselinkeinolla oli pitkät perinteet merenrantakaupunki Porissa. Laivasto oli kaupungin ylpeys ja Suomen suurimpia ennen tuhoutumistaan suurpalossa.

Kipinä perustamiseen Englannista

Ajatus purjehdusseuran perustamiseen Poriin syntyi Englannissa. Kauppias Gustaf Sohlström oli päässyt työmatkallaan näkemään Brightonin purjehduskilpailut. Kokemuksesta hän sai kipinän käynnistää purjehdusseuratoiminnan myös Suomessa. Myrskyisenä talvi-iltana 26. tammikuuta 1856 kokoontui kahdeksan miestä seuran perustamiskokoukseen Hotelli Otavaan. Perustamispäätös syntyi helposti aplodien saattamana.
Uuden purjehdusseuran toiminnan tavoitteeksi määriteltiin "huvin ja purjehdustaidon hyödyllinen harjoittaminen, purrenrakennus sekä käytännön tietojen levittäminen merenkulusta".
Tuhoisan tulipalon ja sodan aikaisten tapahtumien jälkeen oli porilaisten kaikkinainen seura- ja huvielämä ollut pitkään lamassa. Seuraan liittyneet toivoivatkin, että seura tarjoaisi purjehdus- ja merimiestaitojen lisäksi mahdollisuuden rentoutumiseen ja mukavaan yhdessäoloon. Säännöissä määritellyn toiminnan lisäksi erityisesti hilpeä yhdessäolo sekä suun ja vatsan nautinnot osoittautuivat seuran alkuaikoina toiminnan tärkeiksi kulmakiviksi.

Sääntöjen vahvistaminen vei 11 vuotta

Seuran sääntöjen laatiminen oli perustajajäsenille suuri haaste. Heillä ei ollut käytössään juuri minkäänlaista mallia yhdistyksen sääntöjen muotoilemiseksi. Helmikuussa 1856 saatiin kuitenkin laadittua säännöt, joissa määriteltiin seuran organisoitumisesta, kevät- ja syyskokouksista, purjehdusretkistä sekä mm. sääntörikkomusten aiheuttamista rangaistuksista. Säännöissä kiellettiin esimerkiksi huvinpitoa häiritsevä kortinpeluu. Seuran vuosittaiseksi jäsenmaksuksi määrättiin yksi hopearupla, joka nykyrahaksi muutettuna olisi noin 15 euroa.
Seuran toiminta käynnistyi vilkkaana. Viranomaisten kielteisen suhtautumisen ja seurajohdon varovaisuuden vuoksi säännöt rekisteröitiin kuitenkin vasta 11 vuotta myöhemmin. Venäjän keisari vahvisti "Kaikkein Armollisimmalle Keisarille ja Suuriruhtinaalle" osoitetun anomuskirjeen sääntöjen muutoskierroksen jälkeen. Pietarista vuonna 1867 saapunut koristeellisin hyväksymisleimoin varustettu kirje virallisti lopulta seuran säännöt.
Nykyisen kaltaista yhdistysrekisteriä ei vielä tuolloin ollut. Siitä säädettiin lailla vasta vuonna 1919, kaksi vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Nykyisin Suomessa on yli 9000 seuraa ja seuroissa on yli miljoona jäsentä.

BSF vuonna 2006

Segelföreningen i Björneborg toimii edelleen aktiivisesti. Toiminta on laajentunut ja nykyisellään seuraan kuuluu lähes 550 jäsentä, 52 purjevenettä, 36 moottorivenettä ja 20 juniorivenettä. Nykysääntöjensä mukaisesti seura kehittää ja edistää veneilyurheilua sekä jäsentensä venetuntemusta ja vesillä liikkumisen tietoja ja taitoja. Seuran jäsenmaksu on muuttunut yhdestä hopearuplasta 60 euroon.
Seuran toiminta painottuu erityisesti kilpapurjehdukseen ja vuosittain järjestetäänkin SM-tasoisia ja kansainvälisiä purjehduskilpailuja. Myös peruspurjehdustaitoihin keskittyvä junioritoiminta on tärkeässä osassa seuran purjehduskoulutusta. Tulevaisuudessa seurassa edistetään myös vammaispurjehdusta.
Viikoittaiset purjehdusretket ja merihenkinen yhdessäolo ovat säilyneet seuratyön perustana.
Teksti: SLU/Viestintä

Jaa:

Seuraava uutinen: Elmo Viljasesta kilpailuvastaava… →