Urheilijan polun osaamisella, yhteistyöllä ja intohimolla parhaaksi Pohjoismaaksi 2020!

5.12.2012  |  09:00

 
Syksystä 2010 saakka työskennellyt huippu-urheilun muutosryhmä on jättänyt loppuraporttinsa. Raportti pohjaa visioon ”Urheilijan polun osaamisella, yhteistyöllä ja intohimolla parhaaksi Pohjoismaaksi 2020!” Raportissa kuvataan vision lisäksi toimintamalli, rakenne ja ohjelmat Urheilijan polun vahvistamiseksi. Suomalaisen huippu-urheilun kehittämisestä vastaa jatkossa Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö yhdessä huippu-urheiluverkoston kanssa. Työkaluina toimii kolme ohjelmaa: Urheiluakatemiaohjelma, Huippuvaiheen ohjelma ja Osaamisohjelma.

Huippu-urheilun uusi toimintatapa: Rakenteista ihmiseen

Suomalaisen huippu-urheilun muutoksen keskiöön on loppuraportissa nostettu urheilija. Järjestelmän ja rakenteiden on tuettava ihmiskeskeistä ajattelua ja toimintaa – ei päinvastoin. ”Urheilija keskiössä” on ajattelumalli, jossa kaikkia toimijoita Urheilijan polulla haastetaan päivittäin tarkastelemaan oman toimintansa vaikuttavuutta urheilijan ja valmentajan arkeen. Se tarkoittaa kaikkea suomalaisen urheilun rakenteista ja resursseista aina seuraihmisten toimintaan.

– Monet asiat ovat muutoksessa ja sitä ei tehdä hetkessä. Muutostyön aikana on jo saatu aikaan niin rakenteellisia kuin toimintatavallisiakin muutoksia, kertoo muutosryhmää johtanut Jukka Pekkala.

– Yhteinen kieli – Urheilijan polku, valmentajakoulutuksen uudistus, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen uudistuva tehtävä ja asema, Olympiakomitean ja Paralympiakomitean toimintojen tiivistäminen ja rakenne, jne. Kaikki muutokset tähtäävät siihen, että urheilijat, valmentajat ja joukkueet voivat tehdä omaa työtänsä paremmin. Vuoden 2013 alusta alkaen vastuu muutoksen läpiviennistä siirtyy Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikölle, summaa Pekkala muutosryhmän työn päättyessä.

Huippu-urheiluyksikkö ja kolme ohjelmaa uuden toimintatavan työkaluina 

Ensi vuoden alussa työnsä aloittava Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi huippu-urheiluverkoston toimintaa mukaan lukien vammaishuippu-urheilu ja vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. Lisäksi se vastaa talous-, osaamis-, ja olosuhderesurssien ohjaamisesta verkoston käyttöön ja vahvistaa yhteistyöhön ohjaavan toimintatavan kehittymistä. Kolmen ohjelman avulla pystytään vaikuttamaan koko Urheilijan polulle lapsuudesta huipulle. Ohjelmat vastaavat omien verkostojensa johtamisesta ja yhteistyön kehittämisestä.

Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun laatua vahvistavan akatemiaverkoston kehittämisestä. Osaamisohjelma vastaa suomalaisen huippu-urheilun osaamisen kehittymisestä ja sen määrätietoisesta siirtymisestä käytännön toimijoille. Huippuvaiheen ohjelma vastaa lyhyen aikavälin menestyksen kehittymisestä tiiviissä yhteistyössä lajiliittojen kanssa.

– Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on toiminnallinen yksikkö, joka toimii lähellä urheilijan arkea. Lajit, urheilijat ja valmentajat saavat tuekseen lajiryhmävastaavia sekä joukon asiantuntijoita ja urheilija huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Yksikkö toimii moottorina, joka kehittää huippu-urheiluverkoston yhteistyötä ja sitä kautta koko suomalaista huippu-urheilukulttuuria ja sen osaamisen ja yhteisöllisyyden kasvua, kertoo Huippu-urheiluyksikköä johtava Mika Kojonkoski.

Muutosryhmä esittää maltillista resurssien kasvua huippu-urheiluun

Muutosryhmä määrittelee huippu-urheilun resurssikokonaisuuden koostuvan talous-, osaamis- ja olosuhderesursseista. Tänä vuonna Huippu-urheiluyksikön ohjauksen kautta kulkeva ja KIHUn suora kokonaisresurssi on yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, jota suunnataan pääosin Urheilijan polulle joko talous- tai osaamisresurssina. Huippu-urheiluyksikkö osallistuu mm. urheiluakatemioiden valmentaja- ja asiantuntijapalkkaukseen, jakaa suoria urheilija- ja lajiliittotukia sekä tarjoaa lajien käyttöön asiantuntijoiden ja lajiryhmävastaavien palveluja.

Muutosryhmä esittää huippu-urheilun kokonaisresursseihin noin 2,5 miljoonan vuosikasvua vuosien 2014 – 2018 aikana. Onnistuminen resurssien kasvussa edellyttää muutoksia neljässä kokonaisuudessa; urheilun omassa varainhankinnassa, yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sekä toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisen kautta syntyvissä resurssiratkaisuissa.  

Suomen Olympiakomitean pääsihteeri Mika Sulin kommentoi Muutosryhmän loppuraportin antavan erinomaisen työkalun Olympiakomitean uuden strategian rakentamiseen.

– Muutosryhmä on tehnyt perinpohjaista työtä ja kuvannut loppuraportissaan sen ihannetilan, johon suomalaisen huippu-urheilun tulee pyrkiä. Nyt on Olympiakomitean vuoro ottaa viesti vastaan ja analysoida raportin pohjalta tällä hetkellä toteutettavissa olevat toimenpiteet ja toisaalta linjata se kehityskulku, jolla Muutosryhmän suosituksia voidaan toteuttaa tulevina vuosina.

Sulin korostaa, että huippu-urheilun uusi toimintatapa vaatii onnistunutta rakennemuutosta, jossa toimintoja integroidaan ja yhteistyötä lisätään.

– Tämä prosessi on huippu-urheilun osalta jo käynnissä Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen toimintojen yhdistämisen myötä. Myös valmennuskeskukset ja urheiluakatemiat ovat lähteneet erinomaisesti mukaan yhteistyöhön. Tämän huippu-urheiluverkoston toiminnassa Urheilijan polun vahvistaminen on ehdoton avainasia menestyskulttuurin luomiseksi, Sulin tiivistää. 

Muutostyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

– Tämä on ollut valtava ponnistus. Odotukseni on, että jatkossa nämä tarinat lähtevät elämään. Se on meidän kaikkien vastuulla, sanoo Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi.

Raportti liitteineen on ladattavissa Olympiakomitean sivuilta http://www.noc.fi/

 

 

Jaa: