SUOMEN TENNISLIITTO r.y.:n toimintasäännöt

Nämä säännöt on hyväksytty STL:n syyskokouksessa 16.11.2013 
Patentti- ja rekisterihallitus on tarkastanut ja hyväksynyt säännöt 15.11.2013

1 §  Nimi, kotipaikka ja kieli 

Yhdistyksen nimi on Suomen Tennisliitto r.y., Finlands Tennisförbund r.f.,   josta näissä säännöissä
käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko valtakunnan alue. 
Liiton kielinä ovat suomi ja ruotsi. Liittohallituksen ja liiton jäsenten välisessä kirjeenvaihdossa käytetään sitä
näistä kielistä, minkä asianomainen jäsen ilmoittaa kielekseen.   

 2 § Tarkoitus 

Liiton tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme tennisurheilua ja   sen kehitystä sekä toimia
jäsentensä aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot
ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa.   

3 § Tehtävät 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto 
1. pyrkii kehittämään ja lisäämään tenniksen harrastusta ja harrastusmahdollisuuksia, 
2. tukee mahdollisuuksien mukaan jäsentensä toimintaa, 
3. laatii ja vahvistaa alansa kilpailu-, peli- ja muut säännöt, valvoo niiden ja Kansainvälisen tennisliiton 
sääntöjen noudattamista tennisurheilun alalla sekä puuttuu niitä koskeviin rikkomuksiin ja ratkaisee niitä
koskevat erimielisyydet, 
4. tehostaa jäsentensä toimintaa järjestämällä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia, 
5. vastaa tennisurheilun kansainvälisestä yhteistoiminnasta, 
6. edistää kansainvälisten, kansallisten ja muiden tenniskilpailujen järjestämistä sekä edistää tenniksen
harrastusta kuntoliikuntana, 
7. tiedottaa lajin kansallisista ja kansainvälisistä uutisista, tuloksista ja tapahtumista 
8. edistää tennistä huippu-urheiluna ja luo siihen tarvittavia puitteita. 
9. edistää seniori-iässä olevien tennispelaajien tenniksen harrastusta ja kilpailutoimintaa yhteistyössä
Suomen Senioritennis ry:n kanssa erikseen sovitulla tavalla. 

Toimintansa tukemiseksi liitto voi kantaa jäsenmaksuja ja toimintamaksuja, järjestää arpajaisia ja 
rahankeräyksiä sekä tehdä sponsorisopimuksia, perustaa rahastoja ja säätiöitä sekä hankkia ja omistaa
toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä. Liitto voi myös vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja
testamentteja.   

4 § Yhteistoiminta 

Liitto voi liittyä jäseneksi tarpeelliseksi katsomiinsa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin liikuntaa ja urheilua
sekä tennistä edistäviin järjestöihin. Liittymisestä päättää liittohallitus.   

Liiton jäsenet 
5§  Jäsentyypit ja -luokat 

Liitolla voi olla S-jäseniä ja Y-jäseniä, joista yhdessä näissä säännöissä käytetään nimitystä jäsen. 
Liiton S-jäseneksi eli seurajäseneksi voi liiton hallitus hyväksyä rekisteröidyn tennisseuran tai muun  
rekisteröidyn urheiluseuran, jossa toimii tennisjaosto. Jatkossa näissä säännöissä voidaan S-jäsenistä
käyttää myös nimitystä seura. 
Liiton Y-jäseneksi eli yhteisöjäseneksi voi liiton hallitus hyväksyä  tenniksen parissa toimivan
oikeuskelpoisen yhteisön. 

Näiden sääntöjen tultua voimaan, liiton nykyisten K-jäsenten jäsenyys säilyy, mutta uusia K-jäseniä ei enää
hyväksytä. Nykyisten K-jäsenien jäsenyys päättyy, mikäli he eroavat liitosta, heidät erotetaan tai katsotaan
eronneeksi, kuten näissä säännöissä määrätään.

Jäsenyyttä hakevan on jätettävä liittohallitukselle jäsenhakemuksensa sekä sitouduttava noudattamaan
liiton sääntöjä ja myös niiden liittojen sääntöjä, joiden jäsenenä liitto on. Liittohallitus antaa ohjeet, mitä
jäsenhakemuksen tulee sisältää. 

Liiton S-jäsenet on jaettu kahdeksaan (8) eri jäsenluokkaan. Samalla, kun liittokokous hyväksyy nämä
säännöt, se määrittää hallituksen esityksestä kullekin S-jäsenelle jäsenluokan.
Jäsenluokka määritetään seuran 31.12.2012 ilmoittamien jäsenmäärien perusteella. Jatkossa
hyväksyessään uusia jäseniä liittohallitus määrittää hyväksymälleen S-jäsenelle jäsenluokan seuran 
jäsenanomuksessaan ilmoittaman jäsenmäärän perusteella.   

Jäsenluokka  Jäsenmäärä  

8                    yli 1200 
7                    601-1200 
6                    251-600 
5                    151-250 
4                    101-150 
3                    51-100 
2                    26-50
1                    alle 25

Liittohallitus voi tehdä vuosittain syyskokoukselle esityksen seurojen siirtämisestä alempaan tai ylempään
jäsenluokkaan niiden seurojen osalta, joiden jäsenmäärä on alittanut tai ylittänyt nykyisen jäsenluokan ala-
tai ylärajan. Seura voi anoa liiton syyskokoukselta nousua alempaan tai ylempään jäsenluokkaan, jos sen
jäsenmäärä on olennaisesti alittanut tai ylittänyt nykyisen jäsenluokan ala- tai ylärajan.
Anomukset jäsenluokan muutoksista tulee toimittaa liittohallitukselle viimeistään elokuun viimeisenä
päivänä. Liiton syyskokous päättää jäsenluokan muutoksesta kuultuaan liittohallitusta. 
Liiton syyskokous päättää S-jäsenten jäsenmaksut, jotka perustuvat  jäsenluokkiin. 
Y-jäseniä ei jaeta jäsenluokkiin.  

6 § Kunniajäsenet ja -maininnat 

Liittokokous voi kutsua henkilön, joka pitkän ajan erityisen merkittävällä tavalla on edistänyt liiton tarkoitusperiä, liiton kunniapuheenjohtajaksi tai valita hänet liiton kunniajäseneksi. 
Liittohallitus voi ansiomerkkisääntöjen mukaisesti myöntää henkilöille tai yhteisöille ansiomerkkejä tai muita kunnia- ja huomionosoituksia.  

7 §  Jäsenen velvollisuudet

Liiton jäsenet ovat velvollisia maksamaan liiton syyskokouksen määrittämän jäsenmaksun vuosittain
maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi jäsenet ovat velvollisia maksamaan kaikki muut liittohallituksen määrittämät maksut, jotka liittyvät seuran järjestämiin kilpailuihin tai seuran joukkueiden osallistumiseen
sarjatennistoimintaan. 

Liiton jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan vuosittain kunkin vuoden viimeisen päivän jäsenmääränsä liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan puheenjohtajan ja postitusyhteyshenkilön, jäsentensä yhteystiedot sekä laskutusosoitteensa liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. 

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta Kansainvälisen olympiakomitean ja Kansainvälisen tennisliiton dopingsäännöstöön sekä Euroopan neuvoston dopinginvastaiseen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten
antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin. 

Liiton jäsenet ovat velvollisia toimimaan kansainvälisen sekä kansallisen liiton antamien eettisten ohjeiden 
mukaisesti sekä pidättäytymään toiminnasta, joka voi vahingoittaa lajin mainetta. Liiton jäsenet ovat velvollisia vastaamaan heitä koskeviin asioihin Urheilun oikeusturvalautakunnassa sekä noudattamaan 
lautakunnan antamia päätöksiä. 

Liiton jäsenen velvollisuutena on huolehtia siitä, että ne ja niiden jäsenet noudattavat toiminnassaan liiton tarkoitusperiä, sääntöjä ja päätöksiä.

8 § Jäsenyyden päättyminen

Jäsenen jäsenyys liitossa päättyy, jos se eroaa tai erotetaan taikka jos se purkautuu tai lakkautetaan. 

1. Jäsen voi erota liitosta tekemällä siitä lainmukaisen ilmoituksen. Eroaminen katsotaan tapahtuvan tällöin liiton kulumassa olevan toimintavuoden päättyessä. Liittohallituksen suostumuksella voi eroaminen tapahtua aikaisemminkin.   

2. Liittohallituksen tehtävänä on myös päättää liiton jäsenen erottamisesta, mikäli tämä ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksia tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai on urheilun piirissä menetellyt liikunnan
eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti. Lisäksi liittohallitus päättää kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös on annettu kirjallisesti tiedoksi. Päätöksestä saa valittaa Urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen määrätty. 

3. Liittohallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa vähintään vuoden ajalta maksamatta. 

Jäsenen erottua tai tultua erotetuksi raukeavat kaikki jäsenen velvollisuudet paitsi erääntyneet maksut tai maksut, joihin se on sitoutunut.  

Liiton hallinto ja toimielimet

9 § Liiton toimielimet

Liiton toimielimiä ovat liittokokous, liittohallitus ja vaalivaliokunta. Lisäksi liittohallitus voi nimetä alaisuudessaan toimivia toimikuntia tai lautakuntia valmistelemaan tai päättämään johonkin toimialaan, alueeseen tai
toimenpiteeseen liittyvistä asioista. 

10 § Liittokokous

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Varsinaiset liittokokoukset pidetään vuosittain: huhti-toukokuussa kevätkokous ja loka-marraskuussa syyskokous. 

Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi, milloin aikaisempi liittokokous on niin päättänyt tai milloin vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista  jäsenistä on sitä kirjallisesti liittohallitukselta vaatinut määrätyn asian käsittelyä varten. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä yhden (1) kuukauden
kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

11 § Kutsu liittokokoukseen

Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta liiton jäsenten ilmoittamiin osoitteisiin. Esityslista voidaan lähettää myös sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. 

Varsinaiseen liittokokoukseen käsiteltäviksi tarkoitetut jäsenten esitykset on lähetettävä liittohallitukselle kevätkokoukseen viimeistään helmikuussa ja syyskokoukseen viimeistään  elokuussa.

12 § Äänioikeus liittokokouksessa

Ainoastaan S-jäsenillä on äänioikeus liittokokouksissa. Y-jäsenillä sekä kunniapuheenjohtajilla ja -jäsenillä on läsnäolo ja- puheoikeus liittokokouksissa. Liittokokouksessa käyttävät S- jäsenten päätösvaltaa näiden valtuuttamat edustajat.   

Kutakin S-jäsentä saa edustaa enintään kaksi (2) henkilöä. Näistä on ainoastaan yksi (1) oikeutettu käyttämään äänioikeutta. Sama henkilö voi edustaa valtakirjalla korkeintaan kahta (2) jäsentä. 

Äänestettäessä on kullakin jäsenvelvollisuutensa täyttäneellä liiton S-jäsenellä alla olevan taulukon mukainen äänimäärä, joka perustuu S-jäsenseuran jäsenluokkaan.

Jäsenluokka  Jäsenmäärä    

8                         15
7                         12
6                         10
5                           8
4                           6
3                           4
2                           2
1                           1

S-jäsen, joka ei ole eräpäivään mennessä maksanut jäsenmaksua liitolle, menettää äänioikeuden liittokokouksissa siihen asti kunnes maksut on hoidettu. 

Liittokokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Mikäli äänestys päättyy tasan, ratkaisee arpa. Äänestykset toimitetaan avoimesti. Vaalit on kuitenkin toimitettava suljetuin lipuin, jos joku äänioikeutetuista sitä vaatii. 

13 § Liittokokouksissa käsiteltävät asiat

Liittokokouksissa käsitellään seuraavat asiat: 
kevätkokouksessa
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkistajat,
2. todetaan kokouksen laillisuus sekä
3. käsitellään liittohallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta,
4. esitellään liiton tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta ja tilintarkistajien siitä antama lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle,
6. päätetään viiden - kahdeksan (5-8) jäsenen vaalivaliokunnan nimeämisestä sekä
7. käsitellään muut esityslistalla olevat asiat

syyskokouksessa
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkistajat,
2. todetaan kokouksen laillisuus sekä
3. päätetään liittohallituksen jäsenille, edustajille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista, matkakorvauksista ja päivärahoista,
4. valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi,
5. valitaan neljä (4) jäsentä liittohallitukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi erovuoroisten jäsenten tilalle,
6. valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varamiehet seuraamaan ja tarkastamaan liiton tilejä ja toimintaa seuraavan toimintavuoden aikana,
7. vahvistetaan liiton S-jäsenluokkakohtaiset jäsenmaksut ja muut sääntöihin perustuvat maksut
8. vahvistetaan liiton talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaa tilikautta varten,
9. päätetään, miten seuraavan vuoden liittokokouksen kokouskutsut toimitetaan 
10. päätetään mahdolliset S-jäsenten jäsenluokkamuutokset
11. käsitellään muut esityslistalla olevat asiat.

14 § Vaalivaliokunta

Vaalivaliokunnan nimeämisestä päätetään liiton kevätkokouksessa. Kevätkokous valitsee vaalivaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Sen toimikausi päättyy saman vuoden syyskokouksessa.  

Vaalivaliokunnan muodostaa viisi - kahdeksan (5-8) jäsentä, jotka alueellisesti ja kokemuksensa perusteella tunnetusti edustavat suomalaista tennisurheilua. Vaalivaliokuntaan ei voida valita liittohallituksen jäsentä
tai puheenjohtajaa.   

Vaalivaliokunta tekee liiton sääntöjen mukaisesti esityksen syyskokoukselle liittohallituksen puheenjohtajaksi ja liittohallituksen jäseniksi. Esitykset tulee toimittaa kirjallisesti  viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen syyskokousta liiton toimistoon. Esitykset toimitetaan syyskokouksen esityslistan liitteenä jäsenille. 

15 § Liittohallitus

Liittohallituksen, joka hoitaa ja valvoo liiton hallintoa ja toimintaa, muodostavat liiton syyskokouksessa valitsemat puheenjohtaja ja kahdeksan (8) jäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan ja siten, että jäsenistä on vuosittain neljä (4) jäsentä erovuorossa.  

Liittohallituksen jäsenen yhtäjaksoinen hallituskausi voi olla korkeintaan kolme kaksivuotiskautta. Poikkeuksen muodostaa ensiksi hallituksessa jäsenenä toimineen hallituksen puheenjohtajan yhtäjaksoinen kausi, joka voi olla korkeintaan kahdeksan (8) vuotta. 

Liittohallitus valitsee vuosittain keskuudestaan yhden (1) varapuheenjohtajan. Lisäksi se voi valita tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat ja lautakunnat sekä vahvistaa niiden toimialueet  ja valtuudet. Liitolla voi olla myös liittohallituksen valitsema toimitusjohtaja. Liittohallituksen sihteerinä toimii liiton toimitusjohtaja tai muu liittohallituksen siihen tehtävään valitsema henkilö. 

Toimi- ja lautakuntien kokoonpanosta, jäsenten valitsemisesta, tehtävistä ja valtuuksista annetaan tarkempia määräyksiä hallinto-ohjesäännössä. 

16 § Liittohallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi taikka kun vähintään kolme (3) liittohallituksen jäsentä sitä asian käsittelyä varten
heiltä pyytää. Liittohallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) jäsentä on saapuvilla. 

Liittohallituksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa, muissa tapauksissa puheenjohtajan ääni. Äänestykset toimitetaan avoimesti. Vaalit on kuitenkin
toimitettava suljetuin lipuin, jos joku äänioikeutetuista sitä vaatii. 

17 § Liittohallituksen tehtävät

Liittohallitus toimii liiton toimintaa suunnittelevana, ohjaavana ja toimeenpanevana elimenä hoitaen liiton asioita lain, näiden sääntöjen, liittokokouksen päätösten ja soveltuvin osin Kansainvälisen tennisliiton sääntöjen mukaisesti. 

Liittohallituksen tulee erityisesti
1. hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet
2. kutsua koolle liittokokoukset, valmistella niille esitettävät asiat ja huolehtia niiden päätösten täytäntöönpanosta,
3. hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä sekä liiton tuloista ja menoista kirjanpitoa sekä laatia vuosikertomus ja pitää jäsenluetteloa,
4. ottaa palvelukseensa ja erottaa liiton toimihenkilöt, määritellä heidän tehtävänsä ja sopia heidän paikoistaan ja muista eduistaan,
5. valita liiton edustajat ulkomaisiin kokouksiin sekä ehdokkaat kansainvälisiin elimiin,
6. valvoa ja ohjata tenniksen kehitystä Suomessa,
7. valvoa ja ohjata, että liiton toiminnassa noudatetaan näitä toimintasääntöjä, liitolle hyväksyttyä strategiaa sekä vuosittaista toimintasuunnitelmaa. 
Liittohallituksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia määräyksiä hallinto-ohjesäännössä.

18 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai liiton toimitusjohtaja, kukin yksin.  

19 § Tilintarkastus

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit jätetään pöytäkirjojen ja tarvittavien asiakirjojen mukana tilintarkastajille viimeistään maaliskuun 1. päivänä. 
Tilintarkastajat antavat tarkastuskertomuksensa viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. 

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen 
20 § Sääntöjen muuttaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liiton varsinaisessa kokouksessa vähintään 2/3 enemmistöllä kokouksessa edustetuista äänistä. 

21 § Liiton purkaminen

Päätös liiton purkamisesta voidaan tehdä vain jos kaksi (2) perättäistä varsinaista liittokokousta on vähintään 3/4 enemmistöllä kokouksessa edustetuista äänistä niin päättänyt. Jos liitto  puretaan, lankeavat sen varat sillä hetkellä liittoon kuuluville S-jäsenille niiden jäsenluokan osoittamassa suhteessa.